Vyyhtinä Metropoliassa

Vyyhti-hanke toimi osana Metropolia Ammattikorkeakoulun  tomintaa. Metropolia oli hankkeen päätoteuttaja ja mukana hankkeen rahoituksessa omarahoitusosuudella. Hanke syntyi Metropolian hallinnoiman Voimaa-hankkeen jalanjäljissä.

Kehittyikö Metropolia Vyyhdin avulla?

Metropolialla oli Vyyhdin näkökulmasta kaksoisrooli. Metropolia oli toisaalta hankkeen päätoteuttaja, toisaalta Metropolian päätehtävä oli hankkeen toimintakaudella toimia ja kehittyä ensisijaisesti koulutusorganisaationa.

Metropolian paradigma on kuitenkin muutoksessa, ja hanketoiminnalla voi olla Metropoliassa tulevaisuudessa muukin kuin ”sivutuotteen” rooli. Tässä vaikuttavuustutkimuksessa ennakoidaan paradigman muutosta muutosta mm.:

  • pohtimalla Vyyhdin kehittämistyön suhdetta opetuksen kehittämiseen,
  • erittelemällä Vyyhdin vaikuttavuutta omassa organisaatiossa avataan kysymys siitä, miten voidaan tehostaa hankkeiden mahdollisimman täyden potentiaalin toteutumista Metropoliassa, sekä
  • artikkelissa 12 hankeaskelta nostetaan esiin onnistumisia ja huomioita kriittisistä kohdista tulevien hankkeiden sovellettaviksi.

Itseään johtava ydintiimi

Vyyhdin ydintiimi rekrytoitiin Metropolian alumneista. Ydintiimin kokoamisessa huomioitiin erilaiset vahvuudet ja osaamisalueet sekä tietty ”samanhenkisyys” avoimen ja innovatiivisen toimintakulttuurin luomiseksi.

  • projektipäällikkö Milla Laasonen oli työskennellyt Metropolian Voimaa-hankkeessa;
  • projektisuunnittelija Jussi Linkola oli viestinnän asiantuntija
  • projektisuunnittelija ja projektipäällikkö Susanna Snellman oli kehittänyt Vyyhdipelin pohjana olleen pelilaudan kulttuurituottajan YAMK-opinnäytetyönään.
  • projektisuunnittelija Sanna Ristaniemen teatteri-ilmaisun opinnäytetyössä pohdittiin leikkiä  ja pelillisyyttä nuorisoteatteatterin työmenetelmänä.

Ydintiimin toimintamalliksi vakiinnutettiin tietoisesti hankkeen alusta lähtien yhteisöllinen ja verkostomainen toiminta:

  • Suunnittelu toteutettiin kiireettä ja dialogissa osatoteuttajien kanssa,
  • viestinnän välineet rakennettiin jo ennen hankkeen varsinaista alkamista avoimiksi ja yhteisvastuulliksi,
  • toimintatavassa pyrittiin korostamaan yhdenvertaisuutta ja sitä kautta varmistamaan työntekijöiden sitoutuminen hankkeeseen,
  • jaettu johtajuus ja itsensä johtamisen työvälineet olivat tietoisesti käytössä hankkeen kaikissa työskentelyprosesseissa.

Opetuksen vai hankkeen avainhenkilöt?

Vyyhti-hanke suunniteltiin aktiivisessa yhteistyössä osatoteuttajien kanssa mutta irrallaan Metropolian opetustoiminnasta. Vyyhdin kautta Metropolian viestinnän, kulttuurituotannon ja muille kulttuurialan opiskelijoille opiskelijoille tarjottiin vapaasti valittavia opintojaksoja, kuten ”sähköisiä jumppakerhoja” sekä luovan alan yrittäjyyttä ja pelillistämistä käsitteleviä kesäopintoja. Samoille kursseille saattoi osallistua myös luovan alan yrittäjiä ja kaupunginosatoimijoita.

Vyyhti-hankkeen toimintoja ei, toisin kuin esimerkiksi Reititin-hankkeen tarjoamia opintoja, kytketty suoraan opiskelijoiden pakollisiin opintojaksoihin. Näin Vyyhti-hanke sai tiettyä vapautta kehittää toimintojaan ja tutkia hanketyön mahdollisuuksia, mutta menetti samalla Metropolian opettajakunnan sitoutumisen hankkeeseen.

Hankkeen toimintojen kannalta suunnittelun vapaus oli eduksi, mutta Metropoliassa osallistamisen avainhenkilöt, opettajat, jäivät lopulta sivulliksi hankkeen toiminnoista. Opiskelijoiden osallistuminen Vyyhdin koulutuksiin ei saanut tukea opintojen ohjausprosesseista. Vyyhti-hankkeen tuotteita ja materiaaleja käyttävät ja kehittävät hankkeeseen osallistuneet opettajat, ne eivät ole hankkeen aikana jalkautuneet Metropolian opetuksen osaksi.

Hyödynnettiinkö Vyyhdin potentiaali?

Vyyhti-hankkeessa kehitetty osaaminen on kuitenkin tunnistettu Metropoliassa. Vyyhtipeliä on pelattu eri yhteyksissä, ja Vyyhdin toimijoiden fasilitointiosaaminen oli arvostettua. Samoin Vyyhdissä toteutettu verkkoviestinnän ja sen opettamisen kehittämistyö on saanut paljon huomiota ja Sähköiset jumppakerhot on liitetty Metropolian koulutustarjontaan hankkeen päätyttyä. Hankkeessa kehitellyt yrittäjyysopinnot tai verkostotapaamiset, kuten Yrittäjäaamiaiset tai Shared Gems-pelitapahtuma, eivät hyvästä palautteesta huolimatta ole juurtuneet osaksi Metropolian perustoimintaa.

Vaikka Vyyhti-hankkeessa kehitetty osaaminen tunnistettiin, Metropolian opetuskulttuuri ei kenties vielä mahdollistanut kaikkien hankkeen tarjoamien uusien lähestymistapojen sulavaa nivomista osaksi opetusta. Opetuksen nivominen hanketoimintaan onkin jo huomioitu Metropoliassa, opetushenkilöstön on hankkeen osatoteuttajien tavoin hyvä olla mukana tavoitteiden määrittelemisessä ja hankkeen toimintojen suunnittelussa.

Hankkeen kannalta on keskeistä Osaamisalueen ja yksittäisen opettajan kannalta on keskeistä
  • tunnistaa opettajien ammattitaito hankkeen resurssiksi,
  • aloittaa yhteistyö opettajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa,
  • sitouttaa osaamisalueen ja tutkinnon päälliköitä ja vastaavia hankkeeseen, jotta yhteistyön jatkuvuus turvataan,
  • sitoutua hankkeena toteuttamaan koko organisaation tavoitteita.
  • ennakoida tulevia osaamistarpeita hankkeiden pilottitoiminnassa,
  • tunnistaa osaamisalueen ja opettajien oma osaamis- ja kehittämispotentiaali – hankkeissa etsitään uusia innovaatioita,
  • tunnistaa hankkeen kehittämispotentiaali ja hyväksyä hankkeen tuoma uusi osaaminen esimerkiksi projektiopinnoissa,
  • osallistaa enemmän kuin yksi opettaja, jotta yhteistyö ei ole herkästi haavoittuvaa ja jotta hankkeesta saadaan kestävää vaikuttavuutta osaamisalueelle.

 

Kirjoittaja: Leena Unkari-Virtanen