Metropolian Vyyhti-hankkeen toimintojen vaikuttavuudesta on kerätyn kyselyaineiston, dokumentaation ja haastatteluiden perusteella selvää näyttöä. Vaikka vaikuttavuudessa oli eri osatoteuttajien välillä suuriakin eroja, yleisesti katsottuna Vyyhdin toiminta edisti erityisesti
- verkostomaista toimintaa,
- yrittäjämäistä ajattelua,
- toimialarajojen ylittämistä ja
- yhteistoiminnallisuutta.
Seuraavassa tarkastellaan vaikuttavuutta
- osallistujien oman arvioinnin perusteella (siirtovaikutuskysely)
- hankkeen toimijoiden haastatteluiden perusteella, sekä
- vaikuttavuuden turvaamisen kannalta.
1. Koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistujat
Vaikuttavuuden selvittämiseksi lähtettiin ”siirtovaikutuskyselyksi” nimetty sähköinen lomake kaikille koulutuksiin osallistuneille (N=675) noin kahden-kolmen kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä.Vastauksia saatiin yhteensä 85.
Siirtovaikutuskyselyn vastauksissa ei ollut merkittävää eroa kohderyhmien välillä. Yrittäjät pitivät hieman opiskelijoita enemmän koulutuksia käytännönläheisinä ja käyttivät opittuja taitoja hieman opiskelijoita enemmän omassa toiminnassaan koulutuksen jälkeen. Opiskelijat puolestaan pitävät muita enemmän yhteyttä koulutuksessa tapaamiinsa ihmisiin, oletettavasti opiskelutovereihinsa.
Kysymykset:
- Koulutuksen aihe oli minulle ennestään tuttu
- Koulutus vastasi odotuksiani
- Osallistuin koulutukseen aktiivisesti
- Koulutus laajensi käsitystäni aihepiiristä
- Tiedän aiheesta enemmän nyt kuin ennen koulutusta
- Koulutus oli käytännönläheinen
- Käytän koulutuksessa opittuja taitoja toiminnassani
- Koulutus lisäsi kiinnostustani aihetta kohtaan
- Olen perehtynyt aiheeseen itsenäisesti koulutuksen jälkeen
- Koulutus auttoi minua verkostoitumaan
- Pidän yhteyttä koulutuksessa tapaamiini ihmisiin
Konkarit ja noviisit
Sillä, oliko koulutusten aihepiiri entuudestaan tuttu, ei ollut vaikutusta siirtovaikutuskyselyn vastauksiin. Niin konkarit kuin noviisitkin hyötyivät tasavertaisesti koulutustilaisuuksista. Pieni eroavuus voidaan havaita verkostoitumista kartoittavissa kahdessa viimeisessä kysymyksessä: jos aihepiiri oli tuttu, tapahtui verkostoitumista hieman enemmän.
Kysymykset:
- Koulutus vastasi odotuksiani
- Osallistuin koulutukseen aktiivisesti
- Koulutus laajensi käsitystäni aihepiiristä
- Tiedän aiheesta enemmän nyt kuin ennen koulutusta
- Koulutus oli käytännönläheinen
- Käytän koulutuksessa opittuja taitoja toiminnassani
- Koulutus lisäsi kiinnostustani aihetta kohtaan
- Olen perehtynyt aiheeseen itsenäisesti koulutuksen jälkeen
- Koulutus auttoi minua verkostoitumaan
- Pidän yhteyttä koulutuksessa tapaamiini ihmisiin
Siirtovaikutuskysely ja koulutusten teemat
Kaikkien tilaisuuksien vaikuttavuudesta ei kerätty aineisota. Niinpä siirtovaikutuskyselyä vastaukset kohdistuivat vain osaan Vyyhti-hankkeen toiminnoista.
Siirtovaikutuskyselyn avulla saatiin vaikuttavuudesta tietoa seuraavien koulutusten ja tilaisuuksien osalta:
- Sähköiset jumppakerhot
- Pelifasilitointikoulutus Metropolian teatteri-ilmaisun opiskelijoille
- Yrittäisinkö? kesäkurssi opiskelijoille
- Vyyhtipeli
- Tapahtumatuotantoon liittyvät koulutukset
- Osa eroista selittyy vastaajien pienellä lukumäärällä. Esimerkiksi Metropolian teatteri-ilmaisun opiskelijoille suunnatun Pelifasilitointikoulutuksen siirtovaikutuskyselyyn vastasi vain kaksi opiskelijaa.
- Yritäjyyttä edistämään suunniteltu Yrittäisinkö? -koulutus järjestettiin kesäopintona. Siihen osallistui pieni määrä opiskelijoita. Yksi heistä ryhtyi yrittäjäksi, muiden yritysideat osoittautuivat kannattamattomiksi. Kurssin kouluttaja arvioi vaikuttavuuden kuitenkin erittäin suureksi, vaikka tilastot eivät tätä vaikuttavuutta paljasta.
- Sähköinen jumppakerho-koulutus ei ole millään kohderyhmällä edistänyt verkostoitumista muiden tilaisuuteen osallistuneiden kesken. Tätä kommentoi eräs vastaaja vapaan kentän vastauksessaan toteamalla, että tiukka koulutusformaatti ei anna juurikaan mahdollisuutta verkostoitumiseen paikan päällä.
Seuraavat diagrammit erittelevät yrittäjien, yhdistys- eli kapunginosatoimijoiden ja opiskelijoiden vastauksia koulutustilaisuuksien vaikuttavuudesta.
Kysymykset:
- Koulutuksen aihe oli minulle ennestään tuttu
- Koulutus vastasi odotuksiani
- Osallistuin koulutukseen aktiivisesti
- Koulutus laajensi käsitystäni aihepiiristä
- Tiedän aiheesta enemmän nyt kuin ennen koulutusta
- Koulutus oli käytännönläheinen
- Käytän koulutuksessa opittuja taitoja toiminnassani
- Koulutus lisäsi kiinnostustani aihetta kohtaan
- Olen perehtynyt aiheeseen itsenäisesti koulutuksen jälkeen
- Koulutus auttoi minua verkostoitumaan
- Pidän yhteyttä koulutuksessa tapaamiini ihmisiin
Vaikuttavuustutkimuksen kannalta siirtovaikutuskyselyn tuloksia tärkeämmäksi nousi tutkimuksen kuluessa kerätyt laadulliset aineistot, kuten toimijoiden ja osatoteuttajien haastattelut sekä hankkeessa toteutetun jatkuvan kehittämis- ja arviointityön tulokset.
Huipputuotteet?
Haastatteluaineistossa Vyyhdin ”huipputuotteiksi” nousivat Vyyhti-peli ja koulutusformaatti Sähköiset jumppakerhot.
Hankkeessa kehiteltiin tuotteita, jotka jäävät osatoteuttajien käyttöön. Kaupunginosatoimijoiden käyttöön jää Vyyhti-peli, myös muuta kaupunginosatoimijoille kehitettyä, käyttökelpoista materiaalia kuten Satu Onnelan selvitys kaupunginosatoimijoiden verkostoitumisesta, Tapahtumatuotannon rautalankamalli sekä mikrokirja Yhteistoiminnan rakentajat.
2. Vaikuttavuus hankkeen ydintoimijoihin
Hankkeen toimijat olivat Metropolian alumneja, jotka kehittivät hankkeen tavoitteiden puitteissa uusia toimintamuotoja, pilotoivat ja arvioivat niitä sekä hankkeen päättymisen jälkeen sovelsivat karttunutta osaamistaan muissa työtehtävissään. Keskeinen vaikuttavuus liittyikin toimijoiden ja Vyyhdin toimintakulttuurin kehittämiseen – hankkeen toimijat kehittivät toiminnoissa samalla osaamistaan ja toimintatapojaan.
Pelillistäminen ja siihen liittyvät toimintamallit, kuten hyötypeli ja pelifasilitointi, nousivat hankkeen toimijoiden haastatteluissa tärkeinä esille. Vyyhti vaikutti toimijoiden lähiympäristössä positiivisella esimerkillä lautapelien innovatiiviseen käyttöön jopa strategiatyön välineenä. Hankkeen toimijat Susanna Snellman ja Sanna Ristaniemi perustivat pelifasilitaattori-osaamisensa sekä hyötypeliajatusta jatkavan yrityksen Pimu Consulting.
Toinen ydintoimijoiden haastettluissa keskeinen toimintamuoto oli verkkoviestintä ja sen opettamisen välineiksi kehitellyt Sähköiset jumppakerhot. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit muokattiin aktiivisen seurannan ja kehittämistyön tuloksena varsin tarkoituksenmukaisiksi. Vyyhtipeli, pelifasilitointi, tavoitteellinen verkkoviestintä (sähköiset jumppakerhot) ja hankkeen avoin, verkostomainen toimintakulttuuri nousivat haastatteluissa esiin erityisinä, pysyvää vaikuttavuutta synnyttävinä osaamisina, tuotteina ja toimintamalleina.
Organisaatiotason vaikuttavuus hankkeen osatoteuttajiin on käsitelty luvuissa HUB Helsinki: peliä eri pelilaudoilla; Helka ry ja kaupunginosatoiminnan monet tavoitteet sekä Vyyhtinä Metropoliassa.
3. Vaikuttavuuden turvaaminen
Vyyhdin toiminta on pohjustanut hyvin vaikuttavuuden syntymistä. Vyyhdin verkkosivuston kirjoittaminen ja hankkeen lopussa sen järjestäminen hankkeen pysyväksi tuotokseksi varmistaa hankkeen vaikuttavuuden jatkumisen. Lisäksi hankkeen toimijat käyttävät hankkeessa syntynyttä osaamistaan jatkossa omissa työtehtävissään Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Helka ry:ssä.
Omat haasteensa vaikuttavuuden turvaamiseen seurantaan toi Vyyhdin verkostomainen toiminta. Esimerkiksi verkkoviestinnän tavoittamaan laajaa verkkosivujen lukijakuntaa tai facebookin seuraajia, eräänlaista hankkeen osallistujien anonyymia ”periferiaa”, ei voitu hankkeen kuluessa tavoittaa vaikuttavuuden todentamiseksi. Vaikuttavuus tähän ”periferiaan” oli kuitenkin hankkeen toiminnoissa pyritty turvaamaan. Verkkoviestinnän tilastojen seuraaminen ja tilastojen analysoiminen oli jatkuvaa ja systemaattista. Tavoitteellinen verkkoviestintä oli samalla hankkeen vaikuttavuutta turvaavaa toimintaa.
4. Vaikuttavuustutkimuksen teoriapohja – uusia haasteita tutkimukselle
Vaikuttavuustutkimus nosti esiin uusia teoreettisia näkökulmia hankkeiden toimintakulttuurin tarkasteluun. Vyyhdille tyypillisä toimintamuodot nostivat esiin teoriamuodostuksen tarpeita esimerkiksi seuraavista aiheista:
- toimialarajat ja -kulttuurit ylittävä innovaatiotoiminta
- avoin, joukkoistamiseen perustuva toimintamalli hanke- ja muussa kehittämistyössä.
Uudella EU:n hankekaudella 2014-2020 panostetaan Vyyhti-hankkeen toimintakautta enemmän laadullisten ja määrällisten indikaattoreiden kehittämiseen hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin välineinä. Myös teoreettisten tarkasteluiden liittäminen vaikuttavuustutkimuksiin voi syventää ymmärrystämme hankkeista, ihmisistä ja kehittämistyön uusien toimintatapojen merkityksestä aikamme ongelmien ratkaisemisessa.
Kirjoittaja: Leena Unkari-Virtanen