Hankkeen tarpeet ja kohderyhmät

Hankkeet pyrkivät lähtökohtaisesta vastaamaan rahoittajan esittämiin kehittämistarpeisiin. Kunkin hankekauden alussa linjataan kehittämishaasteet, joihin hankkeiden kautta etsitään erilaisia uusia ratkaisuja. Vyyhti-hanke kuului kauden 2007-2013 ESR-rahoituksen piiriin. Vyyhti-hankkeen yhteiskunnallinen tavoite kiinnittyi luovan yrittäjyyden tukemiseen, kuten hankkeen koko nimi ”VYYHTI – verkostot, yrittäjyysosaaminen ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla” kertoo.

Yrittäjyyden tukemisessa nostettiin projektisuunnitelmassa esiin kolme teemaa (Projektisuunnitelma 2011, 5):

  1. Vuorovaikutuksellinen ja verkosto-osaamisen edistäminen,
  2. rajapinnat ylittävien verkostojen luominen,
  3. kuhinailmiön tukeminen vahvistamalla yrittäjyysosaamista.

Vyyhti-hanke halusi etsiä uusia ja yhteisöllisiä toimintamalleja näihin teemoihin ”luovien alojen, kolmannen sektorin ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä” (mt, 5). Keskeisiä toimintamuotoja olivat ”koulutus, seurantatutkimus ja sosiaalisen median hyödyntäminen” (mt, 5).

Vaikuttavuustutkimus alkaa projektisuunnitelman laatimisesta

Vaikuttavuustutkimuksessa on tarkoitus verrata hankkeen vaikuttavuutta sen tavoitteisiin. Vertaamista varten Vyyhti-hankkeessa kerättiin aineisto, josta tutkimusprosessissa etsitään vastauksia hankkeen tavoitteista muodostettuihin tutkimuskysymyksiin. Hankkeen suunnittelu on siis samalla sen vaikuttavuuden suunnittelua:

  • mitä vaikutuksia toivotaan syntyvän?
  • kenelle vaikutuksia toivotaan syntyvän?
  • miten vaikutuksia toivotaan syntyvän?
  • mistä tiedetään onko vaikutuksia syntynyt (indikaattorit ja seuranta-aineistot)?

Seuraava kaavio kokoaa Vyyhti-hankkeen projektisuunnitelman maininnat hankkeen tavoitteista ja aineistonkeruusta. Kolmas sarake, vaikuttavuustutkimuksen tutkimuskysymys, osoittaa hankkeen tavoitteen ja vaikuttavuuden arvioinnin kytkeytymisen. Talukosta voi todeta, että kaikki Vyyhti-hankkeen tavoitteet eivät avaudu kysymyksinä, joihin voidaan kerätyn aineiston perusteella vastata:

Projektisuunnitelmassa kuvattu hankkeen vaikutus kohderyhmään (Projektisuunnitelma 2011, 10) Projektisuunnitelman maininnat tutkimuksen aineistosta (Projektisuunnitelma 2011, 11) Vaikuttavuustutkimuksen tutkimuskysymys
Vuorovaikutusosaaminen toimia verkostoyhteisöissä ja matalissa organisaatioissa kehittyy. ”Vaikutusten arviointi tehdään koulutusmodulien siirtovaikutusta seuraamalla ja arvioimalla.””Osallistujille/kohderyhmälle lähetetään säännöllisin väliajoin arviointikysely, jonka tulokset analysoidaan jahyödynnetään projektin toiminnassa.”

”Arviointityöhön osallistuvat kaikki projektitoimijat ja ohjausryhmä.”

Kehittyikö vuorovaikutusosaaminen?
Tarjoaa uusia keinoja yrittäjämäiseen toimintaan, yrittäjyysosaamisen kehittämiseen sekä mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymiseen Tarjosiko hanke uusia keinoja yrittäjänä onnistumiseen ja kansainvälistymiseen?
Tietoa ja osaamista organisaatioiden toiminnan kehittämiseksi yhteistoiminnallisesti toisten organisaatioiden kanssa. Kehittyikö erilaisten organisaatioiden välinen yhteistoiminta?
Mahdollistaa eri toimijoiden välisen foorumin mm. tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamista ja ennakointia varten. Mahdollistiko hanke foorumin, jossa ennakoitiin ja tunnistettiin tulevaisuuden osaamistarpeita?
Muodostuu rajapinnat ylittäviä verkostoja, jotka mahdollistavat innovaatioiden synnyn ja kehittymisen yritys/liiketoimintaideoiksi. Syntyikö monipuolisia verkostoja ja niissä uusia ideoita?
Tuotetut toimintamallit edistävät toimintaympäristössä valmiuksia yhteistoiminnallisuuteen ja verkosto-osaamisen kehittymiseen. Kasvoivatko valmiudet yhteistoiminnallisuuteen?
Tarjoaa työkaluja yhteisöjohtajuuden kehittämiseen Kehittyivätkö yhteisöjohtajuuden työkalut?

Projektisuunnitelmassa siirtovaikutustutkimus määriteltiin yhden osatoteuttajan, HUB Helsingin tehtäväksi. Projektin kuluessa HUB Helsingin rooli kuitenkin muuttui, samoin käsitys tutkimuksesta. Projektisuunnitelmassa tutkimusta hahmoteltiin seurantatutkimukseksi (Projektisuunnitelma 2011, 5) ja siirtovaikutustutkimukseksi (mt, 11). Arviointityö oli kuitenkin selkeästi ohjeistettu: arviointikyselyitä lähetetään säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja hyödynnetään toiminnassa, ja arviointityöhön osallistuvat kaikki projektitoimijat ja ohjausryhmä (mt, 11).

Hankkeessa kerättiin palautetta ja sitä hyödynnettiin projektisuunnitelman mukaisesti. Heti koulutusten päätyttyä osallistujille lähetettiin palautekysely, ja toinen, siirtovaikutuskyselyksi nimitetty sähköinen lomake lähetettiin osallistujille 2-4 kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Palautekyselyvastauksia on 187, siirtovaikutuskyselyn vastauksia 85. Yhteensä Vyyhti-hankkeen koulutustilaisuuksiin osallistui vuosina 2011-2013 hankkeen kirjanpidon mukaan 675 henkilöä.

Vaikuttavuuden laadulliset indikaattorit

Hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan usein määrällisillä mittareilla ja indikaattoreilla: paljonko syntyi työpaikkoja, montako ihmistä osallistui, montako uutta toimntamallia syntyi  jne. Laadullisten vaikutusten arvioimiseksi Vyyhti-hankeessa rakennettiin tutkimusasetelma, jossa määriteltiin

  • tutkimuskysymykset hankkeen tavoitteiden perusteella
  • tutkimusaineisto, sen kerääminen, dokumentointi ja analysointi
  • tutkimuksen tietoperusta
  • raportointitapa

Vaikuttavuustutkimuksen jäsentäminen ja aineiston kerääminen oli yksi Vyyhti-hankkeen keskeinen toimintalinja. Vaikuttavuustutkimuksen tekeminen muodostui Vyyhdissä kuitenkin eräänlaiseksi viestijuoksuksi, jossa aineistokeruukapulaa on kuljettanut vuorollaan moni henkilö. Vaikuttavuustutkimuksen kuvaus tehtiin hankehakemusvaiheessa, vaikuttavuuskysely laadittiin hankkeen jo käynnistyttyä, ja lopulta tutkimusraportin kirjoitti kerätyn aineiston pohjalta hankkeen ulkopuolinen tutkija hankkeen toimintojen päätyttyä.

Jotta hankkeen päätyttyä voidaan tarkastella sen toimintojen vaikuttavuutta, on hankkeen alussa hyvä kuvata seuraavia vaikuttavuuteen liittyviä asioita:

  • Kuka hyötyy ja miten hankkeen tuloksista?
  • Ketkä ovat potentiaalisia välillisiä hyötyjiä – yritykset, päättäjät, viranomaiset, julkinen sektori, kolmas sektori?
  • Miten hyödyn saaminen voidaan varmistaa?
  • Mitä hyödyn osoittaminen edellyttää hankkeelta? Minkälaista seurantaa tai mitä aineistoja hanke voisi kerätä hyödyn osoittamiseksi?
  • Minkälaisia sopimuksia voisi hyödyn varmistamiseksi tehdä?

Vyyhdin kohderyhmien tarpeet määrittivät hankkeen toiminnot

Hankkeen kohderyhmänä oli Uudellemaalle keskittyvä verkosto, johon kuului yrittäjiä, alueellisia toimijoita ja Metropolia Ammattikorkeakoulun opettajia, alumneja ja opiskelijoita. Ohjausryhmä määritteli hankkeen alkaessa kullekin kohderyhmille tarkempia tarpeita, joihin hankkeen kohdennetuilla  toiminnoilla haettiin ratkaisua.

Projektisuunnitelman viisi kohderyhmää Ohjausryhmän esittämiä täsmennyksiä kohderyhmän tarpeisiin  Huomioita kohderyhmän tavoittamisesta
Luovan alan yrittäjät ja ammatinharjoittajatensisijaisesti TeMen verkostojen kautta
  • Miten löytää liiketoimintakumppani
  • Pelko oman idean puolesta
  • Avoimen vs. suljetun liiketoiminnan suhteet/törmääminen
  • Muun kuin luovien alojen osaamisen puute (markkinointi jne)
  • Omien viiteryhmien ja verkostojen tunnistaminen
  • Ajankäyttö – mistä aika verkostoitumiseen
  • Julkisten yrityspalveluiden tuntemus
  • Asenne riskin ottamiseen
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TeMe jäi pois hankkeesta jo alkuvaiheessa TeMen resurssipulan takia.
Metropolian aikuisopiskelijat javalmistumisvaiheessa olevat perusopiskelijat
  • Uskallus ryhtyä yrittäjäksi, epäonnistumisen pelko
  • Opinnot eivät tuo näkemystä eikä kipinää yrittäjyyteen; ”teknistä” yritystoimintaa opetetaan, ei liiketoiminnan tekemistä
  • Kansalaistaitojen puute (ei tunneta työelämää, yritysmaailmaa jne)
  • Kontaktien puute; miten verkostoitua kokeneiden tekijöiden kanssa
Hostit (ks. HUB Helsinki),aloittavat hostit,aiheen parissa toimivat fasilitoijat,muutosvalmentajat, tutkijat
  • Ymmärrys, mikä on hyvä yhteisöjohtaja
  • Toimintaympäristön ja kentän näkemyksen tuntemus (kokonaisuus sirpaleinen)
  • Mistä löytää oikeat ihmiset ohjaamaan
  • Toimintatapojen löytäminen – toimintamalli on uusi
Hub Helsingin yhteistyössä Vyyhdin kanssa ilmeni ongelmia. Tämä kohderyhmä jäi lähes tavoittamatta.
Kaupunginosayhdistysten jakansalaisjärjestöjentoimijat ja työntekijät
  • Kommunikaatiotaidot; uusien kommunikaatiovälineiden ja fasilitoinnin menetelmien oppiminen
  • Perinteisistä toimintatavoista uusiin toimintamalleihin siirtyminen
  • Oman reviirin puolustamisesta yhteistoimintaan; laajempien kokonaisuuksien ymmärtäminen
  • Verkostoituminen yhdistysten, yritysten ja ihmisten kesken; myös rahallisen tuen saaminen; toiminta osana alueen liiketoimintaverkostoja
  • Aiempaa laajemman ihmisjoukon saaminen mukaan, joustavan osallistumisen mahdollistaminen
Ammattialakohtaisten yhdistysten työntekijät ja aktiivit mm. alumnitoimintaan osallistuvat Puuttuu ohjausryhmän täsmennyksistä. Hankkeen toiminnoissa tämä kohderyhmä ei profiloitunut erilliseksi, vaan yhdistyi luontevasti yrittäjiin ja alueellisiin toimijoihin.Kaikki hankkeen ydintoimijat olivat Metropolian alumneja ja assistentit opiskelijoita.

Tässä vaikuttavuustutkimuksessa tarkastellaan vaikuttavuutta  kolmen kohderyhmän kannalta:

  • luovan alan yrittäjien,
  • kaupunginosatoimijoiden ja
  • opiskelijoiden.

Host-toiminnan vaikutus Vyyhdissä jäi HUB Helsingin ongelmien takia vähäiseksi. Siksi kohderyhmän ”hostit, fasilitoijat, muutosvalmentajat ja tutkijat” yhdistäminen muihin kohderyhmiin oli hankkeen toiminnoissa luontevaa. Samoin ammattialakohtaisten yhdistysten verkosto jäi varsin marginaaliseksi. Metropolian alumneja olivat Vyyhdin ydinryhmän keskeisinä toimijoita, mutta muu alumnitoiminta jäi vähäiseksi eikä alumneista muodostanut selkeää kohderyhmää hankkeen toiminnoille.

Välillinen vaikuttavuus hankkeen tavoittena

Vyyhti-hankkeessa vaikuttavuutta voidaan tarkastella  kerättyjen aineistojen, kuten toimijoiden ydinryhmän haastatteluiden ja siirtovaikutuskyselyn vastausten perustella. Vaikuttavuuden tarkastelu näissä aineistoissa kohdistuu Vyyhdin toimintoihin osallistuneisiin henkilöihin.

Projektisuunnitelma avaa kuitenkin näkymän myös tulosten ja tuotosten laajempaan vaikuttavuuteen ja jopa henkilöihin, jotka eivät suoranaisesti ole osallistuneet hankkeen toimintoihin (Projektisuunnitelma 2011, 7).

”Projektissa luovien alojen yrittäjien, ammattikorkeakoulun, työyhteisöjen ja kolmannen sektorin yhteistyössä kehittämät koulutuskokonaisuudet ja toimintamenetelmät otetaan käyttöön ja hyödynnetään hankkeen emo-organisaatioissa. Lisäksi tuloksia voidaan soveltaa Uudenmaan elinkeinopalveluissa, joiden alueella on valtakunnallisesti merkittävä osa luovan alan toimijoita

Toimintamallit, koulutuskokonaisuudet ja siirtovaikutusten analysoinnin tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä yrittäjä-, työelämä-, järjestö- ja opetusalan käytössä. Tulosten välillinen vaikutus ulottuu ammatinharjoittajien, yrittäjien, kolmannen sektorin toimijoiden, korkeakoulujen ja työyhteisöjen yhteistyöverkostojen ja sidosryhmien toimintaan.”

Välitön vaikutus Välillinen vaikutus 1 Välillinen vaikutus 2 Välillinen vaikutus 3
 Kohderyhmät Opiskelijat

Yrittäjät

Kaupunginosatoimijat

Uudenmaan alueen yhteiskunnalliset toimijat kuten kuntien kulttuurikeskukset, kulttuurilautakunnat,luovan alan verkostot, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä muut alan edunvalvontajärjestöt ja alumnien yritysverkostot. Korkeakoulujen yhteistyökumppanit, yritykset, yhteistyöverkostojen ja organisaatioiden henkilöstö- sekä sidosryhmien jäsenet mm. edunvalvonnassa ja opiskelijajärjestöjen työssä kuten myös Metropolian opetushenkilöstö, koulutussuunnittelijat, tuutorit, rekrytointipalvelun ja henkilöstön osaamisen kehittäjiä. Yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisyyden tutkimukseen paneutuneet tutkijaverkostot ja myös Hub Helsingin kansallinen ja kansainvälinen verkosto ja siihen kuuluvat toimijat sekä yhteistyökumppanit. Helkan ja Temen osalta välillisiä kohderyhmiä ovat näiden yhteistyökumppaniverkostot, esimerkiksi eri alojen ammattiliitot ja edunvalvontajärjestöt sekä erilaiset paikalliset toimijat.
Kyselyiden tulokset; toimijoiden haastattelut Tutkimusaineistoja niukasti. Verkkostatistiikka, esimerkiksi miltä sivuilta Vyyhdin kotisivuille on päädytty, kertoo vain sattumanvaraisesti hankkeen tunnettuudesta ja välillisistä vaikutuksista.

Välillisen vaikutuksen todentamiseen ei hankkeen aikana kuitenkaan kerätty aineistoa ja siksi välillistä vaikuttavuutta ei arvioida tässä tutkimuksessa. Vaikuttavuutta tarkastellaan kohderyhmien kannalta arvoketjun luvuissa Toiminnot ja tilaisuudet ja Vaikuttavuus. Osatoteuttajien kannalta vaikuttavuutta tarkastellaan myös tämän verkkojulkaisun artikkeleissa HUB Helsinki-peliä eri pelilaudoilla, Helka ry ja kaupunginosatoiminnan monet tavoitteet  ja Vyyhtinä Metropoliassa.

Tavoitteellinen verkkoviestintä tukee hankkeen välillistä vaikuttavuutta

Vyyhti-hankkeessa tehtiin tietoisia valintoja, joilla mahdollistettiin hankkeen koko elinkaaren ajan myös hankkeen vaikuttavuus etäämmältä hanketta ja sen toimintoja ja tuloksia seuraaville. Projektisuunnitelmassa todetaan (mt, 13):

”Valtavirtaistamistoimenpiteillä ja hyvistä käytännöistä eri verkostoissa tiedottamalla mahdollistetaan hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien leviäminen hankkeen aikana syntyvän kontakti- ja yhteistyöverkostojen kautta. Hankkeessa tuotettavat artikkelit, raportit, tutkimustulokset ja julkaisut julkaistaan sähköisinä versioina hankkeen web-sivujen kautta, jolla taataan hankkeessa syntyneiden tuotteiden saatavuus laajalle yleisölle hankkeen päättymisen jälkeen”.

Verkkoviestinnän keinoja tukea hankkeen välillistä vaikuttavuutta on kuvattu projektisuunnittelija Jussi Linkolan koosteessa Vyyhdin verkkoviestinnästä:

  1. Osatoteuttajat, erityisesti Helka ry, tiedottivat ahkerasti Vyyhdin toiminnoista, blogista ja tuotteista Verkkotiedotuksen leviämispotentiaali kasvoi osatoteuttajien tiedottamisen ansioista, sillä Vyyhdinsivuille päädyttiin paljon esimerkiksi Helka ry:n ja Uudenmaan liiton sivuilta.
  2. Facebook -sivustolla on ollut huimasti liikennettä, ja ”tykkäämiset” levittävät Vyyhdin verkkojulkaisuja laajalle.
  3. Hakukoneoptimointi toi Vyyhdin sivustolle lukuisia vierailuja. Suuri piikki sattui kuitenkin blogiartikkeliin parfymööri Paz Perttulasta, joka oli sattumoisin oli pian blogikirjoituksen jälkeen vieraana Uutisvuoto-lähetyksessä. Projektipäällikkö Susanna Snellman on myös usein googlattu nimi. Googlen kautta ei kuitenkaan voida saada täsmätietoa hakusanoista, jos sivuille päätyy kirjatumalla googleen omilla tunnuksilla. Silloin verkkostatistiikkaan kirjautuva tieto jää puutteelliseksi.
  4. Vyyhti-hankkeen tuotteet ja tulokset, myös vaikuttavuustutkimus, jäävät avoimeen käyttöön hankkeen verkkosivuille.

Artikkelin lähteet:

Projektisuunnitelma 2011. ESR-projektisuunnitelma VYYHTI – verkostot, yrittäjyysosaaminen ja yhteistoiminnallisuus luovilla aloilla.

Kirjoittaja: Leena Unkari-Virtanen