Hanke ideamarkkinapaikkana

Ideamarkkinoilla tarkoitetaan toimintaa, jossa vaihdetaan ideoita. Ideamarkkinat voivat liittyä esimerkiksi yrityksen ulkopuolisten innovaatioiden hankintaan, hallintaan ja hyödyntämiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan  EU-rahoituksella toiminutta Metropolian Vyyhti-hanketta  ideamarkkinapaikkana (Ahonen 2011; 108–118).

Vyyhti-hanke toimi ideamarkkinoilla ideoijana ja välittäjänä. Vyyhti-hankkeen tehtäviä voidaan jaotella ideamarkkinoiden kannalta seuraavasti  (mt, 111):

  1. Ideoiden jatkuva kerääminen.
  2. Ideoiden pitäminen hengissä ja jalostaminen.
  3. Ideoille uusien käyttömahdollisuuksien kartoittaminen.
  4. Pilottikokeilut ja prototyyppien testaaminen.

Vyyhti-hanke pyrki keräämään, kehittämään ja kokeilemaan ideoita kolmen kohderyhmänsä – luovan alan yrittäjien, yhdistystoimijoiden ja opiskelijoiden –  ongelmien ratkaisemiseksi.

Avoin verkosto ideamarkkinapaikkana

Vyyhti-hankkeen toiminnan keskeinen tavoite ja arvo oli toiminnan avoimuus.  Avoimuus liittyi Vyyhdin toimintatapoihin ja tulosten jakamiseen, ja erityinen painoarvo nähtiin seuraavilla (Milla Hakkaraisen haastattelu):

  • joukkoistamiseen perustuvalla ongelmanratkaisu,
  • toimialojen rajat ylittävän toiminta.

Hanke ei kuitenkaan ole toimintaympäristönä suotuisin avoimen toimintakulttuurin ylläpitämiseen. Ideoita tulee rajata vastaamaan hankkeen tavoitteita, eikä kaikkien kehiteltyjen ideoiden jatkuvaa jalostaminen ole hankkeen ydintoiminto. Ideoita karsitaan, rajataan, ja karsittujen ideoiden jatkokehittely ei ole systemaattista. Lisäksi toimintaa rajoittavat tiukat hallinnoinnin säädökset. Vyyhdissä tosin onnistuttiin jalostamaan toiminnoiksi ja tuotteiksi ydinryhmän toimesta runsaasti erilaisia ideoita ja uusia innovaatiota.

Niinpä toimintakulttuuriltaan avoinkin hanke kantaa toimintamallina paljon sulkeutuvia piirteitä. Osa sulkeutuvista piireistä saattaa liittyä myös mielikuviin: Esimerkkinä tästä on Vyyhdin vuorovaikutuksellinen verkkoviestintä. Vaikka Vyyhdin blogeissa ja facebookissa on paljonkin kommentteja, varsinaisen verkkokeskustelun synnyttämiseen hankeympäristö ei ole suotuisa. Keskustelua syntyy helpommin henkilökohtaisen viestinnän ympärille kuin hankkeen verkkosivuille (Jussi Linkola, haastattelu 5.3.2014).

Vaikuttavuus avoimessa ja suljetussa toimintaympäristössä on erilaista

Vaikuttavuuden tarkasteleminen on hyvin erilaista riippuen siitä, onko hankkeen toimintamalli avoin vai suljettu. Suljetussa toimintamallissa on tunnettu ja vakaa joukko toimijoita, kuten esimerkiksi Vyyhti-hankkeen ydintiimi. Avoimessa toimintamallissa puolestaan on mahdollista päätyä hankkeen vaikutuspiiriin hetkeksi, Vyyhdissä esimerkiksi nettiä selaamalla. Avoimessa toimintamallissa hankkeen vaikuttavuus saattaa levitä laajallekin, eräänlaiseen hanketoiminnan periferiaan, mutta hanketta etäältä seuraavien henkilöiden tavoittaminen vaikuttavuuden selvittämiseksi voi olla mahdotonta. Vyyhdin hankeasiakirjoissa ei viitata eikä hankeessa kehitetty välineitä välillisen vaikuttavuuden ja systeemisyyden analysointiin, vaikka välillinen vaikuttavuus nostettiinkin projektisuunnitelmassa esiin.

Vaikuttavuuden kuvaamista ja arviointia varten tässä osiossa pohditaan toimintamallin avoimuutta arvoketjun eri vaiheissa.

arvoketju

 

arvoketjun osa Avoin toimintaympäristö Suljettu toimintaympäristö Ideamarkkinat – minkälaisia piirteitä Vyyhdissä oli? Erityistä
Tarve ja tavoitteet Hyväksytyn projektisuunnitelman
tulkinta
Hankehakemuksen muotoileminen Samat tahot määrittivät toiminnan
haasteet ja niiden ratkaisut
Resurssit Aika ja panostus osaaminen
olivat osallistujien autonomisesti
säätelemiä.
Hankehallinto, sopimukset ja rahaliikenne
tiukasti säädeltyä.
Toimijoiden autonomia
ja omaehtoisuus uusien
ratkaisujen edellytyksenä
Kaksisuuntaisten markkinoiden
synnyttämisen
haaste
Osatoteutukset Hanketoimijoiden osaamisesta luotiin innovaatioita
kommunkatiivisen prosessin avulla – avoin verkkoviestintä heti suunnittelun keskiöön
Metropolian sisäiset toteutukset olivat avoimia vain rajatulle osallistujajoukolle  Osatoteutukseista esimerkiksi Vyyhtipeli toimi jo itsessään ideamarkkinapaikkana Kritiikki, sen suunta
ja rakentava keskustelu
Missä on dokumentoitu epäonnistumiset?
Tuotokset ja tulokset Julkistetut ja jaetut tulokset Vyyhdissä kaikki tulokset pyrittiin jakamaan avoimeen käyttöön. Osassa toimintoja jalkauttaminen jäi kuitenkin tapahtumatta. Vyyhdin julkaisut verkossa jäävät uusien ideoiden kasvualustaksi
Vaikutus ja vaikuttavuus Periferia vaikeasti tavoitettava;
vaikuttavuuden todentaminen siltä osin
jopa mahdotonta
Ydinryhmä henkilöinä oli itse myös oppijana mukana hankkeessa ja vaikuttavuus on helposti todennettavissa. Osatoteuttajien oppiminen Vyyhdin toimintamalleista on vähäistä, sillä vaikuttavuutta ei oppivan organisaation näkökulmasta ei punottu mukaan hankkeenkoko arvoketjuun. Uudella hankekaudella 2014-2020 pianotetaan vaikuttavuutta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Vyyhti-hankkeen toimintamalleissa on paljon sekä hyviä että parannettavia käytänteitä uudenlaiseen hankeoajatteluun.

Kuka määrittää toiminnan tavoitteet ja ratkaisun tavat?

Hankkeen tarpeet ja tavoitteet ovat hankkeen arvoketjun ensimmäinen osa ja vaikuttavuustutkimuksen lähtökohta.  Ongelmat, jotka hankkeella pyrittiin ratkaisemaan, liittyivät hankerahoituksen yleisiin linjauksiin, erityisesti yrittäjyyden edistämiseen luovilla aloilla. Oneglmia määriteltiin ensin hankehakemuksessa hyvin yleisellä tasolla. Ohjausryhmä täsmensi ongelmia, muttei varsinaisesti osallistanut muuten edustamaansa kohderyhmää ongelmien ja ratkaisujen etsimiseen hankkeen toimintojen muotoilemisessa.

SULJETTU: Projektisuunnitelman laatimisessa päävastuu oli pienellä, entisen Voimaa-hankkeen toimijoista koostuvalla tiimillä. Pieni tiimi oli tarkoituksenmukainen, jotta alkuperäinen hankeidea saatiin tiiviissä aikataulussa muokattua vastaamaan hankehaun suuntaviivoja. Pieni tiimi oli myös tarpeen toiminnan aloituksessa, toimintakulttuurin rakentamisessa ja verkoston kokoamisessa. Projektipäälliköllä  ja johtoryhmällä oli keskeinen rooli tavoitteiden jatkuvassa seuraamisessa. Toiminnan tuli olla hyväksytyn projektisuunnitelman tavoitteiden mukaista. AVOIN: Hankkeen vuorovaikutteiset verkkosivut avattiin jo ennen kuin hanke varsinaisesti käynnistyi kesällä 2011. Avoimelle toiminnalle luonteenomaisesti pyrittiin siihen, että samat toimijatahot eli osatoteuttajat saattoivat määritellä sekä toiminnan tavoitteen (ratkaistavat haasteet) että tavat, jolla tavoite pyrittiin saavuttamaan. Projektisuunnitelman tulkitsemisen tehtiin osatoteuttajien kanssa yhdessä ja kehittelyä tehtiin avoimessa verkossa. Avoimuus ei ulottunut hankken toimintoihin osallistujiin.

MITEN KÄVI – avoimen toimintamallin plussat ja miinukset

+ Panostaminen verkkoviestintään ja avoimen toimintakulttuurin rakentamiseen mahdollisti Vyyhdin vaikuttavuuden jatkumisen.

+ Sitoutuminen heti alkuvaiheessa projektisuunnitelman tulkintaan ja hankkeen toiminnan suunnitteluun osoittautui kriittiseksi tekijäksi. Esimerkiksi ideavaiheessa aktiivinen TEM ei osallistunut tähän vaiheeseen ja jäikin taka-alle kaikessa hankkeen toiminnassa.

– Avoimet organisaatiot ovat sitoutumisen kannalta haavoittuvampia ja kenties henkilösidonnaisempia kuin suljetut, joissa tehtävät siirtyvät toimen mukana henkilöltä toiselle. HUB Helsinki edusti varsin avointa toimintamallia, ja sen toiminnanjohtajan vaihtuminen kaksi kertaa hankkeen aikana aiheutti ylivoimaisen vastuksen HUB Helsingin toiminnan jatkuvuudelle hankkeen osatotuettajana huolimatta siitä, että kaikki toiminnanjohtavat suhtautuivat myönteisesti Vyyhtiin.

– Joukkoistamisen ulottaminen esimerkiksi yrittäjille tarjotun toiminnan suunnitteluun jäi käyttämättömäksi voimavaraksi.

Vyyhti ja kaksisuuntaisten markkinoiden synnyttämisen ongelma

Kun Vyyhti-hanke ymmärretään  ideamarkkinoiden välityspaikaksi, hanke tuottaa ideoita, osaamista ja teknologioita luovan alan yrittäjien ja kulttuurialan opiskelijoiden käyttöön (Mikkonen 2011). Vyyhti-hankkeen tavoitteena oli auttaa luovan alan yrittäjiä ja opiskelijoita hyödyntämään hankkeessa kehitelyä osaamista ja välineitä. Näin ajateltuna Vyyhdissä resursseja oli kaikki se, minkä ympärille muodostui vaihdantaa:

  • välineet, joilla luodaan hankkeen toimintoja,
  • hankkeessa käytetty raha,
  • toimijoiden osaaminen ja
  • toimintaan käytetty aika.

Resurssien kannalta Vyyhdin haasteeksi nousi kaksisuuntaisten markkinoiden luominen. Kaksisuuntaisilla markkinoilla tarkoitetaan toimintaa, jossa hankkeessa tarjotut ratkaisut (myyjät) kohtaat ne tahot, joiden toiminnan haasteisiin ratkaisuja haettiin (ostajat). Vyyhdin markkinat syntyivät hankkeen osaamisen ja koulutustarjonnan ympärille. Silti tämä osaamisen jakaminen ei aina riittänyt synnyttämään kaksisuuntaisia markkinoita – HUBilaiset eivät saaneet opintomatkalleen rahoitusta, ja yrittäjät käyttivät aikaansa muuhun kuin kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen.

SULJETTU: Hankkeessa rahoituksen käyttö on tiukasti säädeltyä. Henkilöstön rekrytointi ja hankinnat tehdään valvotun prosessin ja kilpailutuksen kautta. Säätely ulottuu tiukasti kaikkeen rahaliikenteeseen ja rahoituksen käyttöä seurataan jatkuvasti. Rahalla ostettiin osatoteuttajien työaikaa hankkeen käyttöön ja vain hankkeeseeen palkatut henkilöt saattoivat esimerkiksi matkustaa hankkeen rahoituksella. Tämä sulki mahdollisuuden HUBin toivomaan avoimempaan osallistumiseen. AVOIN: Muu kuin rahaliikenteen vaihdanta oli avointa ja osallistujien autnomisesti säädeltävissä. Myös avoimet resurssit saattoivat olla pullonkaula, esimerkiksi yrittäjien osallistuminen oli vähäistä aikapulan takia.Vyyhdin toimintaa voi pitää hankkeen, koulutusorganisaation ja siihen osallistuneiden yhdistysten symbioosina, jossa toimijoiden omaehtoisuus ja autonomia säilyivät erityisesti osaamisen ja ajankäytön kohdalla.

 

MITEN KÄVI – kaksisuuntaisten markkinoiden plussat ja miinukset

+  Avointa toimintamallia tukevassa viestinnässä onnistuttiin erinomaisesti. Hankkeen verkkosivut, suunnittelukäytössä ollut wiki sekä palautteen keräämiseen käytetyt google docsin työkalut olivat tarkoituksenmukaisia ja saivat varauksettoman hyvää palautetta kaikilta osatoteuttajilta ja hanketta seuranneilta tahoilta.

+ Ideoiden syntyminen, kehittäminen ja käyttöönotto on monien toimijoiden välinen prosessi. Vyyhti toimi ansiokkaana pilottihankkeena, jossa avoimeen toimintamalliin ja -kulttuuriin kiinnitettiin tietoisesti huomioita.

– Vyyhdin resursseista erityisesti rahaan ja aikaan liittyvät rajoitteet muodostuivat pullonkauloiksi. HUB Helsinki ei sopeutunut hanketoiminnan säädöksistä johtuviin rahaliikenteen rajoituksiin, toisaalla yrittäien kohderyhmältä puuttui aikaa osallistua hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.

– Aikapulaa voi tarkastella kaksisuuntaisten markkinoiden synnyttämisen ongelmana. Hankkeessa pyritään luomaan kaksisuuntaiset markkinat, joissa vaihdanta palvelisi kaikkien tarpeita.  Aluellisten yrittäjien osallistumista sääteli haastatteluaineiston mukaan (Tulikoura & Savolainen haastattelu) yrittäjien aikapula. ”Aikapulan” voi tulkita tarkoittavan sitä, että yrittäjä vaihtoi oman aikansa johonkin muuhun toimintaan kuin Vyyhdin koulutuksiin ja verkostotapaamisiin osallistumiseen.

Lue lisää:

http://vyyhti.metropolia.fi/tyon-ja-ajanhallinta-luovan-toiminnan-tukena/

Arviointi, toimintojen kehittäminen ja tiedottaminen

SULJETTU 
Toiminnan jatkuva kehittäminen, palaute ja kritiikki oli jatkuvasti esillä hankkeen ydintiimin palavereissa.Onnistumisia kuvattiin hankkeen blogisivustolla, mutta epäonnistumisia ja niistä oppimisia ei ole dokumentoitu.
AVOIN

  • Yhteisölliseen tiedon ja menetelmien kokoaminen ja jalostaminen
    • Yhteinen kehittely ydintiimin ja osatoteuttajien kanssa: Vyyhdin wiki
    • Jalostaminen – palautekyselyt
  • Tiedon jakaminen:
    • Hankkeen arkisto, pöytäkirjat yms.
    • Bloggaus eli henkilökohtaiset tunnelmakuvat
    • Viikkokirjeet, myös osatoteuttajien tiedotus blogimerkintöjen kautta
    • Muu hankkeen tapahtumista tiedottaminen
    • Kommentteihin ja kysymyksiin vastaaminen
    • Tulosten julkistaminen (koulutusten materiaalit, artikkelit, ääniartikkelit, videot)

 

Mitä opiksi Vyyhdin ideamarkkinoista?

Ideamarkkinoilla on erityiset haasteensa. Seuraavasksi Vyyhti-hankkeen toimintaa pohditaan ideamarkkinoiden  näkökulmasta soveltaen Chesbroughin (2006) erittelyä:

1. Kuinka hanke onnistuu muotoilemaan  ongelmat, jotka tarvitsivat ratkaisua?

  • Vyyhdin kolmesta kohderyhmästä selkeimmin ongelmiin vastauksia saivat yhdistystoimijat (mm. Sähköiset jumppakerhot, Vyyhti-pelit, Tapahtumatuotannon rautalankamalli, Satu Onnelan raportti).
  • Luovan alan yrittäjille tarjotut ratkaisut eivät vedonneet yrittäjiin (Yrittäjäaamiaiset ja muut tapaamiset).
  • Opiskelijat saivat sinällään toimivia ratkaisuja (Sähköiset jumppakerhot, Yrittäisinkö?, Pelifasilitointikoulutus). Mutta hankkeen toiminnot jäivät integroitumatta Metropolia Ammattikorkeakoulun perustoimintaan, ja ratkaisujen jalkautuminen jäi muutaman opettajan varaan.
Mahdollisuus osallistua ratkaistavien ongelmien muotoiluun hankkeen toimintaa suunniteltaessa varmistaa sen, että hankkeessa tarjotaan osallistujien tarpeita vastaaviatoimintoja. Osallistaminen tavat ja muodot voivat vaihdella. Osallistamisen tutkiminen voisi olla hankekaudella 2014-2020 yksi hankkeilla selvitettäviä, keskeisiä asioita.

2. Identiteettiongelma – ovatko ideat ja toiminta avoimia, vai suljettua sisäpiirin toimintaa?

  • Vyyhti-hankkeen perusidea, joukkoistamiseen perustuva ongelmaratkaisu, oli arvona ohjaamassa hankkeen toimintaa avoimen innovaatiotoiminnan suuntaan. Hanketoiminnassa on kuitenkin paljon suljetun toiminnan piireitä. Osa hankkeen toiminnoista, esimerkiksi matkustaminen, oli EU-säädösten takia mahdollista vain hankkeeseen palkatuille henkilöille.
  • Identiteetin hallinnan ongelmat liittyivät osatoteuttajien toimitatapoihin, avoimen ja suljetun toimintamallin ristiitoihin, jäykkiin ja orgaanisiin systeemeihin tai hankkeen ytimen ja periferian erilaisiin rooleihin kehittämistyössä. Erilaiset roolit ja toimintamallit olisi hyvä tiedostaa ja selventää jo sopimusvaiheessa.
  • Vyyhtipeli itsessään toimi ideamarkkinapaikkana, jossa pelaajat etsivät ratkaisuja annettuihin ongelmiin.
Hankkeen osatoteuttajat näkyvät tasavertaisia ja omilla nimillään toiminnassa. Hankkeen alkaessa on  syytä varmistaa, että kaikilla osatoteuttajilla on yhteinen käsitys toimintaa ohjaavista säädöksistä.

3. Miten osoittaa hankkeen arvo toimijoille?

  • Luovan alan yrittäjät eivät löytäneet Vyyhdin toiminnoista selkeää arvoa toimintansa kehittämiselle.
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu hyödynsi hankkeessa kehiteltyjä toimintoja vain sellaisissa tapauksissa, joissa toimija itse niitä käytti myöhemmässä toiminnassaan.
  • Helka ry on tottunut kehittämään toimintaansa hankkeiden kautta, ja Vyyhti-hanke toi toiminnalle selkeää lisäarvoa.
Hankkeen tavoitteet on hyvä muotoilla siten, että ne avaavat toiminnan arvoa osatoteuttajille ja osallistujille. Osallistava toimintamalli mahdollistaa sen, että samat tahot määrittelevät sekä tavoitteet että tavat, joilla tavoitteisiin pyritään. Hankkeen tavoitteet on hyvä määritellä sellaisella tarkkuudella, että tavoitteiden avulla voidaan selkeästi arvioida hankkeen vaikuttavuutta.

4.  Toimintojen aito kaksisuuntaisuus

  •  Vyyhdin ydintiimi ja osatoteuttajat ideoivat runsaasti tilaisuuksia, toimintoja, tuotteita ja koulutuksia ratkaisuiksi hankkeen taustalla oleviin ongelmiin. Joihinkin hankkeen tilaisuuksiin osallistui kuitenkin hyvin vähän ihmisiä.
  • Kaksisuuntaisten markkinoiden luomisessa painottui tällöin ”myyjien” osuus, ratkaisujen ”ostajia” oli paikoin hyvin vähän. Toisaalla, kuten SharedGems -pelitapahtumassa oli runsaasti alan väkeä, mutta toiminto ei nivoutunut osaksi osatoteuttajien toimitoja.
  • Erityisesti emo-organisaatio Metropolia jäi varsin väljällä kytköksellä Vyyhti-hankkeen toimintoihin.
  • Sähköisten jumppakerhojen tarjoamat verkkoviestinnän välineet sekä Vyyhtipeli olivat kysyttyjä ja arvostettuja toimintoja.
Hankkeen vaikuttavuutta lisää aito visio yhteisen hyvän kehittämisestä. Ideamarkkinoiden yhteydessä on heräänyt kiinnostus siihen, mikä ihmisiä motivoi osallistumaan. Rahallisen palkkion lisäksi motivaatiotekijöitä ovat mm. arvostus yhteisössä, uteliaisuus sekä avun kysyminen ja saaminen, samoin mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön ja maailmaan nousi selvityksissä esiin erityisesti avoimissa verkostoissa.

5. Hankkeen positiivinen maine ja luotettavuus

  • Hankkeen pitää nopeasti luoda itselleen maine hyvänä ja luotettavana toimijana. Ennen hankkeen toimintojen aloittamista Vyyhdissä otettiin käyttöön viestinnän työkalut ja tietojärjestelmät, jotka loivat vakautta hankkeen mainetalouteen.
  • Avoimuus ja luotettavuus vaativat molemmat paljon tietoista rakentamista hanketyössä.
Hankeessa on hyvä pohtia, miten saavutettaan nopeasti luotettavuus ja miten positiivista mainetta ja luotettavuutta pidetään yllä. Viestinnän suunnittelu on tärkeä huomioida heti hankekauden alussa.

Vyyhti-hankkeen toimintaa voi arvioida monella tavoin pilottina uudella hankekaudella 2014-2020 astettuihin hanketoiminnan haasteisiin.

Lähteet:

Ahonen, Mikko 2011. Ideamarkkinat – meklari- ja välittäjätoiminta. Teoksessa Koivisto, Tapio & Mikkonen, Teemu & Vadén, Tere & Ahonen, Mikko & Vainio, Niklas 2011. Rajoja ylittävä innovointi. Tampere: Tampere University Press., 108–118.

Kirjoittaja: Leena Unkari-Virtanen